sunnuntaina, elokuuta 10, 2008

Takaisin Ruusuvuoren Kartanoon

Siinäpä se runko nyt olisi suurinpiirtein valmiina, ihan joitakin pikkukilpukoita puuttuu vielä sieltä täältä. Omin voimin en olisi saanut tät(kään) kasaan vaan mitäpä ei Armastus tekisi vaimonsa mielenterveyden hyväksi :)
Ja ne lehmät sitten lensivät silloin perjantaina, uutta vaneria ilmaantui...Tämä Kartanoni on siis koottu kaikenmaailman vaneripalasista, mitä nyt nurkista löytyi ja vain yksi uusi levy ostettiin.
Nyt siis sain kokeilla paikoilleen jo aiemmin maalaamiani ikkunoita :)


Esikuvana tälle talolleni on toiminut Cadogan Gardens, olen jo kauan käynyt tuolla ihailemassa sitä. Perhepäivähoitajan suurilla kuukausittaisilla tuloilla ei tilata Enklannin maalta 741e arvoista nukkekotia, joten itse se on kyhättävä. Joitain muutoksia teen julkisivuun.


Edelleen on päättämättä se tiiliaines. Vaikka meidän perheessä on porukkaa, ei millään me saada kananmunia menemään niin paljoa, että saisi kohtuullisessa ajassa julkisivun tehtyä niistä (ei kun hitsi vie niistä koteloista :) )


Jos taas hiomapaperi...se kerää varmaankin pölyä? Voisikos sitä sitten vaikka lakata?
Maalaamaan en taloa rupea, pitäisi kitata niin paljon että yök, en halua!!!! ja hioa ja kitata ..ei ei ei ei....

10 kommenttia:

Liimanäppi kirjoitti...

No vautsi! Upealta näyttää, siinäpä on hetkeks aikaa rojektia. Niistä tiilistä tuli mieleen, että saisko tehtyä massasta kaulimalla ja leikkaamalla.Kova homma tietenki on liimata ja maalata, jos haluaapi oikein profiloitua tiiltä. Voisin kyllä pistää munakennokeräyksenkin pystyyn työmaalla, äkkiä tulee, ku kolmestakymmnenestä kodista kerätään ;)

Vuokko kirjoitti...

Mahtava!!!

Taiju kirjoitti...

Kylläpä upeaa jälkeä voi saada "kaikenmaailman vanerinpalasista" !! Ihana, ihana, ja varmaan tuo loppujen lopuksi enemmän iloa kuin huippukallis valmistalo :)

Hannajaleijona kirjoitti...

Moi!

Ihana talo, taidokasta yhteistyötä teillä! Paperista voisi tehdä massaamalla munakennomaista krupupaperia, siihen kelpaa kaikenlainen ylimääräpaperi. Revitään paperit postimerkin kokoisiksi ja liotetaan vedessä vaikka kattilassa, voi keittää myös kymmenisen minuuttia, sitten sauvasekoittimella puuroksi ja joko viiralla (sellainen verkkokehys) massaa levyksi tai sitten ihan tuolta kattilasta kalastamalla ja levittämällä tasaiselle kuivumaan. Lisäaineena voi käyttää liisteriä, mutta se ei ole välttämätöntä. Aikamoinen sössääminenhän siinä on, mutta aika eläväpintaista paprua tulee. Täytyy ehkä lakata pinta vielä talossa, että kestää.

Lotte kirjoitti...

Todella kauniin talon olette saaneet rakennettua! Mä yritän olla olematta kateellinen :D

Jossain näin tiilipintaa tehdyn sellaisesta käsintehdystä paperista, mitä myydään valmiina. Ei tarvi itse keitellä ja sössätä...

Marjatta kirjoitti...

Ihanan talon olette tosiaan saaneet yhdessä kokoon! Taatusti enemmän "oma" kuin valmistalo.

Auliina kirjoitti...

Kiitos kaikille kannustavista kommenteista :)
Tuota paperintekoa olen jo vähän päässäni pyöritellytkin...ja pää vaan pyörii :)

Maarit kirjoitti...

Moi voin lähettää sinulle vaaleaa tiilitapettia palasen. Pääsisit tiilenpäitä lukemaan! Eiku leikkaamaan.

anja kirjoitti...

Onpas ihanan näköinen talo! Upea:)
Miten se tavallinen "mannagryynikuorrutus" ja maalipinta? Ei tarvi hioa, ja silti saa elävän ja kauniin pinnan. Liimaa jos levittää sileän kerroksen ja ripottelee ryynit päälle, pääsee helpoimmalla, ei tarvi sörssätä liimaa ja ryynejä sekas, ku ne saattaa kuivua silloin paakuiksi.. On ainakin nopea tapa :)

Chrisse kirjoitti...

Hui! Sinähän olet ollut tosi ahkerana. Olet kyllä aika kekseliäs ja taitava, Auliina! Mukavaa lähteä seuraamaan hienon projektin etenemistä. Voi olla, että "muutama" sana vaihdetaan Pikku Rouvissa tästäkin aiheesta :)