maanantaina, maaliskuuta 30, 2009

Awardeja kolmin kappalein!!

Tunnustuksia olen tässä vastikään saanut kolme kappaletta!! Olen suorastaan häkeltynyt ja aina nämä lämmittää mieltä yhtä paljon :D

Tämän ylimmän sain Merjuskalta ...





...ja tämän keskimmäisen sain Anjalta...


...kun taas tämä alimmainen tupsahti Hertalta!!

Kiitos oikein kovasti teille kaikille :D :D

Tapoihin tietenkin kuuluu jakaa näitä tunnustuksia eteenpäin, mutta mä en kertakaikkiaan nyt osaa alkaa valikoimaan vain muutamia satojen ihanien blogien joukosta, kun jokainen on kuitenkin sen jollain tavalla ansainnut. Ottakaa siis mukaan vaan, ken tässä mutkan käy :D :D

lauantaina, maaliskuuta 28, 2009

PiipRouwat kokoontuivat

Olipas rentouttava iltapäivä mukavien kanssaharrastajien kanssa. Puunkantokoria tai -telinettä oli tarkoitus tehdä, mutta toisinaan suunnitelmat muuttuvat matkan varrella. Niinpä tekaisin tollain äkkiseltään pari pikkuista kevätkranssia. Taidan roikottaa ne Kartanon ulko-oveen.


Toiset värkkäilivät kukkia ja kyllä siellä pari puunkantotelinettäkin valmistui. Chrisse vuoleskeli vielä tosi suloisen puulusikan.
Mukavaa oli ja aika kului nopsaan.

keskiviikkona, maaliskuuta 25, 2009

Nyt ei Johanin varpaita palele!

Yllätyksekseni sain Ainolta ihanaa yllätyspostia eilen. Kuoresta löytyi aivan suloiset pienet minisukat (oikeat kantapääkavennukset ja kaikki!!!), läjä nahkaa sekä villashaali, arvatenkin Selmalle vanhoja luita lämmittämään.


Nahanpalasiin liittyy selvästikin haaste ryhtyä suutarin hommiin. Koskaan en ole kenkiä nukeilleni tehnyt ja tämä aihe kyllä rupesi kiinnostamaan kovasti. Saapa nähdä kuinka käy... :D


Johan on erittäin tyytyväinen uusiin lämpimiin sukkiinsa!! Passelit just :D


Sopisikohan näistä kengistä yhdetkään Johanin jalkaan? Vaikkapa nuo punaiset vinkkelit (huopatossut)? :D :D

maanantaina, maaliskuuta 23, 2009

Selma Loviisa

Niin se vaan sai Selmakin kolttunsa päälleen, vaikka hetken jo ajattelin että pitäköön yöpaitansa! Vaan kun Selma korkeahkosta iästään huolimatta on kuitenkin Ruusuvuoren kuningatar, niin pakkohan se on säädylliset vaatteet välillä ainakin saada päälleen.


Selma on kuitenkin leninkinsä suhteen kapinallinen, ei halunnut mustia kauluksia ja kalvosimia...valkeeta pitsiä piti olla ja mitään vanhojen muorien tykkimyssyjä tähän päähän ei tule!! Tästä kyllä vielä keskustellaan Selman kanssa...vaan katsotaan nyt.

-Tarviikos se Priitu nyt kaapista mitään? kyselee Selma heilutellen avaimia käsissään. Jokaisella itseään kunnioittavalla Kartanon rouvalla on nippu huushollissa tarvittavia avaimia hallussaan.
-Ei kiitos, kyllä mulla ny on kaikki mitä tarviin, lausahtaa Priitu.


Niinpä sitten voi Selmakin liittyä pitkänokkaisten kerhoon ruokasaliin ja vaikka tassilta sokerpalan läpi ryypätä kunnon kaffet.

perjantaina, maaliskuuta 20, 2009

Johan Brandt

Viimeinkin kuvaan saatiin myös Ruusuvuoren Kartanon isäntä, herra Johan Brandt. Lempeä isä (tottakai!), hyvä ja armas aviomies (ilman muuta!), reilu työnantaja (no tietenkin!), kiltti poika ja luotettava sukulaismies (kuinkas muutenkaan!).

Johan on taitava taivaanrannan maalari, joskus onnistuu myös taistelevat metsot hyvin mutta useimmiten monalisat ovat hivenen liian mystisen näköisiä. Onneksi Anna Sofian myötäjäiset olivat niin runsaat ja hulppeat, että riittävät pitämään pystyssä pienen kartanon, muutaman sukulaisen siinä sivussa sekä vanhenevan äidin.


Johanin löytää useinmiten sotkemasta..eikun maalaamasta ateljeessaan. Siellä on hyvä huolia (mitä ne on?) heilutella ja samalla suunnitella uusia kauniita taideteoksia (kun edes yksi valmistuisi joskus).

Näyttää kuitenkin nyt siltä, ettei omena puusta ole kauaksi pudonnut. Samanlaisia huolettomia haikaroita ovat molemmat, isä ja tytär...kummallakaan ei sukista eikä kengistä tietoakaan!!! :D :D


Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille :D

keskiviikkona, maaliskuuta 18, 2009

Fredrika Brandt

Kuvassa esittäytymässä Fredrika Brandt, joka on mutkan kautta kaartamalla, ikään kuin koukaten, sukua Brandtin perheelle. Harrastaa käsitöitä ja pitkiä vierailuja sukulaisissa.





Fredrika on orvon Siviän virallinen huoltaja ja on kovasti tyytyväinen Siviän ja Nannen naimakauppaan.



Vielä olisi Selma ja eräs mieshenkilö vaatettamatta...koettakaa kestää :D

tiistaina, maaliskuuta 17, 2009

Mistä näitä postauksia oikein tulee?

Tässä tämän päivän kolmas( vaiko jo neljäs!!) postaus...pitäisköhän jo rajoittaa? Mutkun näitä vaatteita valmistuu ja Kartanon väki tahtoo esittäytyä, niin mikä siinä auttaa?

Tässä siis Kartanon eteisessä seisoo Kerstin Brandt. Kerstin on Brandtien tyttäristä vanhin, kohta jo täysi-ikäinen. Kerstin opiskelee pääkaupungissa ja on pian ylioppilas! Suunnitelmissa olisi sen jälkeen suunnata kutomakouluun. Tiedä vaikka valmistuisi aikanaan käsitöitten opettajaksi kaupunkilaistytöille!



Kerstinin juuri alkaneen pitkän lukuloman kunniaksi koko Brandtin perheen naisväki valokuvattiin.



Anna Sofia on erittäin iloinen kolmesta terveestä ja kauniista tyttärestään!


Hmph. Joku ihme valoilmiö taas tunkee noihin mun kuviin niin, että näyttää Kerstinkin suorastaan hohtavan.... Pöh.

Kristallikruunuja ja hötyä laatikoissa :D

Postilaatikossa kökötti tänään paketti minulle. Kukapa ei yllätyksistä tykkäisi?
Varsinkin tällaisista:


Etelän Hetelmä (se on mun antama lempinimi Maaritille, sorry tykkää tai et :D ) oli näppärillä näpeillään väkertänyt aivan syntisen ihanan punaisen kristallikruunun ja toisenkin kirkkaista helmistä!! Tuo kirkas tulee Kartanoon ja toiselle mun täytyy miettiä aivan oma arvoisensa paikka...on se niin ihana!!!
Sitten paketistä löytyi kukka ruukussaan, viheraskarteluun matskua sekä monta pientä rasiallista hötyä...siis flowersoftia :D
Höty on mulle uus tuttavuus ja täytynee nyt paneutua siihen. Mitäs kaikkea siitä voi tehdäkään?
Kiitos Maarit! Vitsit kun sä oot ihana!!

Anna Sofia

Tuoretta kihlaparia ensimmäisenä onnittelemaan ehti Anna Sofia, joka on luuhannut viimeajat pelkkä Lissun tekemä aamutakki yllään. Juhlan kunniaksi Anna Sofiakin sai siis uuden leningin ylleen :D


Leninki on kaksiosainen, ompelin pusero-osan parilla harsinpistolla istuvuuden vuoksi takaa kiinni. Hame kiinnittyy nepparilla, joten sitä voi halutessaan vaihtaa, toki myös puseroakin, tikithän saa helposti auki.



En halunnut hihoista kokopitkiä, mutta pikkuisen liian lyhyiksi jäivät. Ikävästi jäi näkymään pikkuisen piipunrassikäsivartta. Noh, onneksi hartiahuivilla voi peittää pahimpia kohtia...Tai sitten jos virkkaisi pari kerrosta lisää noihin hihansuupitseihin, niin peittyisi piipunrassit...


Siviän hameosa on myös nepparilla, joten senkin voi vaihtaa...

Awardilla otsikkoon!



Blogistaniassa viime aikoina pyöriskellyt award läpsähti myös minulle!! Kiitokset siitä lähetän maailmankaikkeuden ehkä parhaimmalle massojen veivaajalle Mirjalle, jonka hyppysissä muotoutuu vaikka minkälaiset hedelmät tahi pullat ja kakut. Kiitos hurjasti, Mirja!

Niin paljon on mahtavia blogeja, jotka ovat ansainneet tämän tunnustuksen, joten en lähde tätä tästä erikseen eteenpäin jakamaan. Ota tästä tämä mukaasi, olet ansainnut sen :D

perjantaina, maaliskuuta 13, 2009

Nannen viemää, jakso 2; "Lämpöni, lempeni annan"

Varoitus!
Sisältää mannapuuroa ja mansikkaa, silti oikeenlaista kemiaa!!


Kietaistuaan teet kurkkuunsa, Nanne loihe lausumaan:
"Annoin pikkusormen, se vei koko käden. Lähdin tulella leikkimään, tein sen salaa. Nyt mun sydän roihuaa ja loppuunpalaa!!!"
"Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, teidän molempien pitää vaalia, uhrata kaikki sen puolesta", tuumii siihen Anna Sofia. -"El Bimbo on vain mies," tokaisee Selma, "niin hullu mutta aikamies!"
"Ne ei tahdo mua, ne tahtoo Ingalssin Lauran.." sipisee Pikku-Helmi Sirkulle...




Anna Sofian sanoista rohkaistuneena lähtee Nanne haakuroimaan portaikkoon: "Etsin kunnes löydän sun, en lopettaa voi kuitenkaan!"



Viimein kuumeisten ( Fever!!) etsintöjen jälkeen Nanne löytää oikean oven ja sen takaa kainosti hymyilevän Siviän. Siviä, ujo kun on, sipattaa: "Sua kuunnellaan, sillä seinilläkin korvat on!"
"Saat multa kukkaset toukokuun, sen tuoksun saat sekä hurman muun", vuodattaa Nanne ja jatkaa: "Sä kasvoit neito kaunoinen isäsi majassa, kuin kukka kaunis suloinen, vihreellä nurmella." "Avaa sydämesi mulle, tahdon pelkkää hyvää sulle" henkäisee Siviä.
"Sata kesää tuhat yötä ainakin, tahdon kanssasi sun" täräyttää Nanne suoraan asiansa. "Tuhannen yötä, kanssasi valvon, tuhannen yötä, mertasi palvon" alkaa Siviäkin jo lämmetä. "Mut se on kerrasta poikki sanon suoraan sen, sua mä toisien kanssa en jaa!" hän vielä varoittaa topakasti.
"Sulle silmäni annan, annan hiukset huulet kaiken..." Nanne vakuuttelee.



"Kesäyö oli kuumin kai, kotiseudulla dollarin," muisteli Siviä.
"R-a-k-a-s, kulta kultasein, mä turhan reissun sinne tein. Vain täällä tuoksuu havupuu." voihkaisee Nanne jo hivenen epätoivoisena. " Sua vain yli kaiken mä rakastan, sinä taivaani päällä maan!"
" Saan elää romanssin, mä kanssas kaikkein kauneimman ja koen tunteen rohkean, kun olet lämpöisesti siinä vierelläin" jatkaa Nanne vakuuttelujaan. "Jos et sinä enää minua huoli, olen puu jota salama nuoli, piha ilman sadettajaa."
" Tahdotko mut tosiaan, suhteeseen vakavaan, pitkin polkuu poloista rinnallasi tarpomaan?" kuiskaa Siviä huulet vavahdellen. "Mä tahdon sinut, kuulut mun vierellein, vie sinä minut, vie koko rakkautein!" jatkaa hän kainosti.


"Tahdon, tahdon, tahdon, tahdon! Elää sun kanssas ainiaan! Tahdon, tahdon, tahdon, tahdon Hellien sua rakastaa!" Nanne hoilaa.

"Ruusujen aikaa saan elää, linnun laulukin helää. Aina kun olet rinnallain, elän ruusujen aikaa vain", Siviä sopertelee onnellisena.




Happy End.

torstaina, maaliskuuta 12, 2009

Onks tukka hyvin ja näkyykö kello?

No kukas tää nyt sitten on? Jonkinsortin solttupojasta nyt on näköjään kyse...

Ja kukkapuketti (Heidiltä, toim.huom.) kainalossa...milläköhän asialla mahtaa mies kulkea?

Kyseinen nuoriherrahan on Kerhart Keitlin-Koskinen, Nanneksi kutsuttu. Nanne on liittynyt armeijaan saadakseen hienon puvun, sotiminen ei niinkään kiinnosta. Kuitenkin nyt on käynyt käsky että sotisopaan on sonnustauduttava ja hankkiuduttava naapurimaan rajalle kyttäämään ettei vihulaiset tule ja syö sekä naisia että lapsia.



-On kait se ilmoja pidellyt, tuumii Nanne Ruusuvuoren väelle ruokasalin ovella. -Mitä se sopottaa? utelee Selma huonokuuloisena pöydän päästä...
-Koitas nyt Sirkku rauhoittua, eihän se ole kuin naapurin Nanne, johan sinä hänet tunnet, moitiskelee Anna Sofia.

-Niin kun minä tässä ajattelin kun on se..tuota noin...tuolla yläkerrassa. Joo, pakkasta pitelee kovasti. Ja ajattelin tässä kosaista sitä teidän Siviää. Niin juu, rintamalle tässä täytyy lähteä, on se niin kova juttu kun perunat uhkaavat tuolta maakellarista viedä, mokomakin parasiitit!! Niin että missäs se Siviä...



-Kamala, täytyyhän niitä perunoita toki puolustaa. Onnea kovasti matkaan sitten vaan sinne perunakellaririntamalle. Samoin sille toiselle rintamalle..Onneksi tajusit jättää ne pelottavat aseesi jonnekin muualle, etkä raahannut niitä mukaasi.


-No en kai minä kosintareissulle miekkaa ja pyssyä mukanani tuo! Jos nyt tässä vaikka kupposen teetä saisin enimpään hermostukseen...
Kuka on Nannen sielunkumppani Siviä? Suostuuko Siviä Nannen kosintaan? Onko Nannella hikiläiskät kainaloissaan hermostuksesta? Vapiseeko puntti? Onko tukka hyvin ja näkyykö kello?
Tämä ja paljon muuta selviää seuraavassa jaksossa, huippusuosion saaneesta blogisarjasta "Nannen viemää". Eikä siinä vielä kaikki!
Tilaa samaan sukusarjaan kuuluvat edelliset tarinat: "Vain muutaman nekkutikkarin tähden" sekä "Tanssii Fray Chekin kanssa". Kaikki tämä vain ysiysi!!!

keskiviikkona, maaliskuuta 11, 2009

Raitakisulin kaveri; Sirkku-seropi :D

Tampereen messuilta jäi mieltä kaihertamaan yksi asia, nimittäin sinne Hannan pöytään räksyttämään jäänyt valkoinen seropi (sekarotuinenpiski ;D ). Miten mä saatoin jättää sen sinne???



Mä näin oikeesti untakin tästä tuolinjalkojen pureksijasta....ja olimpa kuulevinani Raitakisulinkin mouruvan kaverinsa perään...(tai sitten se olinki mä!!) Harkitsin jo kyseleväni koiruuden perään kunnes...

Jonkinlainen telepaattinen yhteys sai Hannan ottamaan yhteyttä, ja lähettämään koiran räksyttämästä nurkistaan tänne pohjoiseen. Joten Ruusuvuoren Kartanoa rähjäännyttää tästälähin Raitakisulin lisäksi Sirkku-seropi, tutummin Sirkku vaan :D


Kiitos Hanna tuhannesti! Kyl sä oot sitten melkoinen epeli :D

Bror-Ernst Lax

Bror-Ernst Lax syntyi toivottuna poikalapsena, jääden kuitenkin Laxin perheen ainokaiseksi. Aina pikkuisen mietteliäältä vaikuttava Bror on kuitenkin iloinen ja nauravainen veitikkavekkuli, jonka lempipuuhia on Liisa-serkun kiusoittelu sekä onkiminen. Isänsä menettämistä poika ei edes muista ja on täydellisen tyytyväinen oloonsa Ruusuvuoren Kartanossa.


-Sopiiko Äidille että lähtisin ongelle? kyselee Bror aamiaisen jälkeen.
-Mene vaan poikaseni, Raitakisulikin olisi siitä mielissään.


-Odotas vaan Kisuli, tuon sinulle kaikki sintit mitä saan!


-Sinusta on kasvamassa jo iso poika, Bror. Joudun pian hankkimaan sinulle uuden housukankaan ja sitten saatkin jo isojen poikien pitkälahkeiset housut. Polvihousut ovat pienille pojille...

tiistaina, maaliskuuta 10, 2009

Ulla Lax

Harrastetaapas taas tätä jo tutuksi tullutta luuhausta ikkunoiden takana...Joku uusi siellä istuu..


Pikku-Helmi siellä on viihdyttämässä tätiään Ulrikaa, tuttavallisemmin Ullaa. Ulla on Anna Sofia-äidin vanhempi sisar, nuorena jo leskeksi jäänyt. Ullan mies kuoli rintatautiin ja jätti jälkeensä suuret velat ja pienen pojan. Ulla ja Bror-Ernst ovat jo vuosia asustaneet ruusuvuoren Kartanossa.


Että näin. Mä lähden nyt kattomaan et mikä ihme valoilmiö vaivaa näitä mun kuvia, valoa on niin paljon ettei mitään rajaa...eikä edes paista aurinko. Eikä ole salamakaan päällä. Enkä minä osaa käyttää kameraa. Höh. On siinäkin aihe ahristukselle :D

Just joo..

Ei kukaan sitten viitsiny sanoo mulle että tuon ruokasalin erkkerissä aiemmin ollut pikkuinen sivupöytä oli siinä ihan tökön näköinen? Piti Tampereella asti käydä ennenkuin tajusin tämänkin asian...No, eilen sitten nakkasin sen lipaston jonnekin ja tein tilalle tuollaisen pienemmän ja siromman version.



Samaan syssyyn nysväsin sitten tollasen prikkapöydän, siinä nyt sitten nököttää nuo upeet hopeet :D
Jalat saa läjäytettyä kasaan ja sitten nojalleen seinustaa vasten ja tarjotin käpälään vaan. Voin muuten kuvitella, miltä tuntuis jättää sormet väliin tuohon systeemiin...mulle käy silityslaudan kanssa aina niin!! mut mulla ja laudalla onkin sota, enkä mä enää silitä mitään jos ei ole pakko :D :D


Selma se vaan huuhaa yökkärissä aina vaan.... :D

maanantaina, maaliskuuta 09, 2009

Osulan kaupalta pikkusen etelään...

Suomennetaan tässä nyt sen verran että ainakin meilläpäin ennenvanhaan sanottiin Osuuskauppaa Osulaksi, taitavat nyttemmin olla s-marketteja...

Siis Osulan nurkalta etelään sijaitsee meikäläisen näkökulmasta miljoonakaupunki Tampere, jonne piti tietenkin taas tilaisuuden tullen junalla sytkytellä. Kyllä siinä maalaistytön(tollon?) nuttura vilahti aika vinoon, kun sellasen hulinan keskelle tupsahti...neljän ruuhkiin Tampereen rautsikka-asemalle!!

Reissun pääasia olivat tietenkin Taikasormi-messut! Oi voi sitä kaikkea ihanaa, mitä sieltä löysin ja mitä sinne vielä jäi...Ehkä parasta antia kuitenkin oli tavata blogeista tuttuja ihmisiä, mielelläni olisin rupatellut pidempäänkin, vaan onhan se sellasta kaaosta...Niin että terveiset kaikille, oli ihanaa tavata!! Toivottavasti vielä tavataan uudestaan!!!

Kaikenlaista sitä mukaan tarttuikin....tuon aamupalan tuolla tein kyllä tänään jollekin lapsistani, en tuonut sitä etelästä :D



Doloresin Krizzeltä shoppasin metallijutskia, pitsejä ja nauhoja tietty ja viimeinkin sain hyppysiini tuon Tacky wax`in. Eipä kohta enää kolise nukkekodissa astiat hyllyiltä :D

Wooperilta tietenkin astioita :D


Nää kaiffarit huuteli mun perään Tarun pöydästä ja sainpas sitten vielä irtojalkaterätkin hommattua yhdelle aiemmin saamalleni nukelle, jolta ne puuttuivat.


Ja sitten tää... voi itku että tää on suloinen! ja sekin vaan tahto mun mukaani... eihän tällasia raitakisuleita voi vastustaa!!! Ja kettu vieköön, mä tyhmä jätin sinne Hannan pöytään sen valkoisen seropin...sekin raukka sieltä haukahteli ja mä vaan menin pois...mä näin siitä untakin!!! kaheli mikä kaheli...


Marian ja Esan pöydän luona hengasin moneen kertaan, ja aina sieltä jotain lähti mukaan :D
mm. Reutteria, työkaluja ja liimaa sekä kudontakehys. Jospa saisin muutaman maton aikaiseksi...



Mukava viikonloppu oli ja niin sitä vaaputtiin kotiin kuin vanhat varekset...varpaat ja nilkat ruhjeilla kaikesta siitä kävelemisestä. Mutta silti lähtisin uudestaan vaikka heti :D :D

sunnuntaina, maaliskuuta 01, 2009

PikkuRouwien seikkailut etelässä

Eilinen iltapäivä sujui mukavasti , kun pikkuruinen joukkomme (Nanna, Vuokko ja mä) kokoontui Tuulian luona. Ens alkuun saatiin tutustua Tuulian värkkäämiin ihaniin bokseihin ja nukkekotiin ja minä tietenkin yritin harrastaa rakennustarkastajan metsästystä...ei se vaan musta välittänyt pätkääkään!! Käänteli vaan kylkeä soffalla, mokoma laiskimus!!


Toiset rouvat värkkäilivät nukenrattaita ja minä tietenkin puhuin paljon, enkä saanut mitään aikaiseksi. Mollamaijaa aloitin ja se sitten tuomittiin woodoo-nukeksi...
Swappina oli jotain lapsellista, ja niimpä Tuulia sai Vuokon tekemän nukenkantokassin tarvikkeineen ja Vuokko sai Tuulialta nukensänkyyn liinavaatteita.
Neljä tuntia kului mennä vilahti äkkiä. Tuulialle iso kiitos, että saimme tulla kylästelemään :D
PikkuRouvien oma blogi muutti kimpsut ja kampsut samassa hötäkässä uuteen kotiin. Tästä lähin meidät löytää täältä. Tervetuloa! :D