perjantaina, maaliskuuta 13, 2009

Nannen viemää, jakso 2; "Lämpöni, lempeni annan"

Varoitus!
Sisältää mannapuuroa ja mansikkaa, silti oikeenlaista kemiaa!!


Kietaistuaan teet kurkkuunsa, Nanne loihe lausumaan:
"Annoin pikkusormen, se vei koko käden. Lähdin tulella leikkimään, tein sen salaa. Nyt mun sydän roihuaa ja loppuunpalaa!!!"
"Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, teidän molempien pitää vaalia, uhrata kaikki sen puolesta", tuumii siihen Anna Sofia. -"El Bimbo on vain mies," tokaisee Selma, "niin hullu mutta aikamies!"
"Ne ei tahdo mua, ne tahtoo Ingalssin Lauran.." sipisee Pikku-Helmi Sirkulle...




Anna Sofian sanoista rohkaistuneena lähtee Nanne haakuroimaan portaikkoon: "Etsin kunnes löydän sun, en lopettaa voi kuitenkaan!"



Viimein kuumeisten ( Fever!!) etsintöjen jälkeen Nanne löytää oikean oven ja sen takaa kainosti hymyilevän Siviän. Siviä, ujo kun on, sipattaa: "Sua kuunnellaan, sillä seinilläkin korvat on!"
"Saat multa kukkaset toukokuun, sen tuoksun saat sekä hurman muun", vuodattaa Nanne ja jatkaa: "Sä kasvoit neito kaunoinen isäsi majassa, kuin kukka kaunis suloinen, vihreellä nurmella." "Avaa sydämesi mulle, tahdon pelkkää hyvää sulle" henkäisee Siviä.
"Sata kesää tuhat yötä ainakin, tahdon kanssasi sun" täräyttää Nanne suoraan asiansa. "Tuhannen yötä, kanssasi valvon, tuhannen yötä, mertasi palvon" alkaa Siviäkin jo lämmetä. "Mut se on kerrasta poikki sanon suoraan sen, sua mä toisien kanssa en jaa!" hän vielä varoittaa topakasti.
"Sulle silmäni annan, annan hiukset huulet kaiken..." Nanne vakuuttelee.



"Kesäyö oli kuumin kai, kotiseudulla dollarin," muisteli Siviä.
"R-a-k-a-s, kulta kultasein, mä turhan reissun sinne tein. Vain täällä tuoksuu havupuu." voihkaisee Nanne jo hivenen epätoivoisena. " Sua vain yli kaiken mä rakastan, sinä taivaani päällä maan!"
" Saan elää romanssin, mä kanssas kaikkein kauneimman ja koen tunteen rohkean, kun olet lämpöisesti siinä vierelläin" jatkaa Nanne vakuuttelujaan. "Jos et sinä enää minua huoli, olen puu jota salama nuoli, piha ilman sadettajaa."
" Tahdotko mut tosiaan, suhteeseen vakavaan, pitkin polkuu poloista rinnallasi tarpomaan?" kuiskaa Siviä huulet vavahdellen. "Mä tahdon sinut, kuulut mun vierellein, vie sinä minut, vie koko rakkautein!" jatkaa hän kainosti.


"Tahdon, tahdon, tahdon, tahdon! Elää sun kanssas ainiaan! Tahdon, tahdon, tahdon, tahdon Hellien sua rakastaa!" Nanne hoilaa.

"Ruusujen aikaa saan elää, linnun laulukin helää. Aina kun olet rinnallain, elän ruusujen aikaa vain", Siviä sopertelee onnellisena.




Happy End.

8 kommenttia:

Taina kirjoitti...

Ihana kertomus :) Nukekkoti Jie

Aino kirjoitti...

Ah. Suorastaan runollista. Ja hienoa että Nanne ja Siviä saivat toisensa. Toivottavasti sodassa ei käy kalpaten... (jatkoa tarinaan odotellessa)

Saga kirjoitti...

Oikein musikaali! Melkein voin kuulla laulun korvissani ;)

Piipa kirjoitti...

Naurulleni ei ollut tulla loppua,aamun paras piristys! :D Romanttinen ja hilpeä potpuuri, kyllä, tästä on tehtävä musikaali!!!
Ja kaino ja kaunis on neito Siviä!

Maija kirjoitti...

Oikein sopiva loppu - Nannen ja Siviän tarina sai minut hyräilemään ;D Niinköhän tämä tähän kuitenkaan loppuu...?

Julianna kirjoitti...

Ihana tarina ihanien kuvien kera!

Merja kirjoitti...

Voi mikä juttu,naurussa saa kieriä!
Mutta miten mahdottoman kaunis onkaan tuo Siviä-neito....ja Nanne tietysti komea.Todella upea pari!
En voi lakata hämmästelemästä nukkejesi taiten tehtyjä asuja,ne on aivan upeita :)
Toivottavasti tarinalle tulee jatkoa,miten nuoren parin elämä etenee...

Mirja kirjoitti...

Blogissani on tunnustusta hienolle ja hauskalle blogillesi:))